Hautiksen Reseptinurkkaus osa 1. Katsudon Oululaisittain

Jotta blogin päivittäminen pyörähtäisi käyntiin kuin mopo talvella, esittelen Hautiksen Reseptinurkkauksen ensimmäisenä tuotoksena supisuomalaisen katsudon reseptini. Kyllähän jokainen pellon tallaaja ja bensalenkkari haluaa silloin tällöin herkutella tai säväyttää treffikumppaniaan kevyellä idän ihmeellä. Nyt se on mahdollista, ja minä sen teille opetan.

Ensimmäiseksi einekset. Paras paikka suunnata klyyvari on Stockmann-nimellä kulkevan tavarataloketjun ruokaosasto. Eksoottisten ruoka-aineiden kohdalla pysähdy hetkeksi ja tartu punaisen puhuvaan purnukkaan, jossa lukee Japanese Rice Vinegar. Etikka kassin pohjalle ja silmäilemään hieman harvinaisempaa ainetta, dashia. Stockmannilta joko löytyy tai ei löydy tätä valmistetta, mutta ei syytä huoleen - ainakin Helsingin Tokyo Kan kansan marketti myy tätä mystistä taikasahramia. Älä kuitenkaan spennaa liikaa. Dashi on periaatteessa vain kuivattua kalamaustetta, joten voit korvata sen erittäin vahvalla kalaliemikuutio.... liemellä.

Sitten hieman tavanomaisemmat raaka-aineet: riisi (basmati tai sushiriisi ns. tarttuvaa riisiä), sipuli, soijakastike (kiinalainen on hyvää), kananmunia, öljyä paistamiseen, ja tärkeimpänä yhtä monta paneroitua possunleikettä kuin syöjiä.　Jos olet superreipas ja muutenkin ässä niin possuleikkeethän voi tehdä itse, mutta normaaleille ihmisille käy hyvin esimerkiksi Kylmäsen esipaistamaton tuote. Lopputuloksena lista kolmelle näyttäisi siis tältä:

- 6 annosta riisiä
- 2 pientä sipulia
- 4 kananmunaa
- 3 paneroitua possuleikettä
- Soijakastiketta
- Riisiviinietikkaa
- Dashia / kalaliemikuutio.... lientä
- Öljyä

Seuraavaksi ohjeet, suositellussa tekojärjestyksessä. Keitä riisi ohjeen mukaan. Yhtä syöjää kohden tulisi olla noin 1,5-2 annosta riisiä. Lisää keitin veteen suolaa. Paista pihvit öljyssä rapeiksi ja leikkaa ne poikittain noin viiteen siivuun syömisen helpottamiseksi. Samalla kun paistat pihvit voit valmistaa itse Soosin. Soosia tulee noin 1 desilitra seuraavalla suhteella: 2/5 osaa soijakastiketta, 3/5 osaa riisiviinietikkaa ja dashia oman maun mukaan (mitä enemmän sen kalaisempaa).　Soosin määrä vaihtelee myös maun mukaan, eli jos testiannoksen jälkeen diggailet vähemmän maukkaasta niin tekaise Soosia hieman pienempi setti. Vatkaile toisella kädellä neljä kananmunaa kokkeliksi.

Kun pihvit ovat valmiita, pilko sipulit joko siivuiksi tai kuutioiksi (siivut ovat helpompaa syötävää puikoilla). Tässä vaiheessa riisi on luultavasti valmis, ja voit annostella sen kolmeen syvään lautaseen/kuppiin. Kolmelle hengelle kuuden riisiannoksen tekeminen tuottaa kohtuu optimaalisen määrän hiilareita.

Lopullinen paistaminen tapahtuu seuraavasti: Lisää kuumalle pannulle noin teelusikka öljyä, ja heitä sipulit öljyn sekaan. Tämän jälkeen lisää kolmas osa Soosista (lue yllä) ja kolmas osa kananmunakokkelista. Ideana on saada munakkaasta noin lautasen kokoinen kasa, joten jos et omaa juuri sen kokoista pannua niin voit "pakottaa" hyytyvän seoksen muottiin lastalla kiusaamalla. Kun kananmuna alkaa hyytymään lisää päälle pilkottu possuleike ja painele sitä hieman kananmunan sisään. Kananmunan tulee olla vielä hieman päältä juoksevaa kun kaadat sen riisin päälle "peitteeksi" (Mikäli omaat optimaalisen kokoisen pannun on hyvä lisätä possuleike ensin Soosin ja sipulin päälle, jotta se imee aavistuksen makua). Toista n-kertaa.

Lopputuloksen näette otsikon kulmilla.

Prologi

Noniin kullanmussukat ja höpönassut,

Kohta olisi lähtö ovella. Lentoliput ovat sopivassa mytyssä taskunpohjalla ja passissa on parin vuoden viisumi. J-maan kutsuhuuto kajahtelee jo tärykalvojen pinnalla, herättäen ristiriitaisia tuntemuksia pelihallien palosta ja armottomasta spennaamisesta koulun penkillä.

Jos jotain täytyy sanoa aikaisempien kokemusten pohjalta niin tämän kertainen, hieman pidennetty, Japanin keikkani on pakkaamista vaille valmisteltu. Opinnot, raha-asiat ja asunto ovat tukevasti pulkassa, ja työpaikkakin on viilailtu päiväjärjestyksestä ensi kuusta alkaen. Muuttoilmoitukset ja vakuutukset ovat myös epäselvästi postilaatikon uumenissa, joten mikään maallinen ei enää reissun tielle tule. Edellinen excursioni venähti tarkalleen vuoden mittaiseksi, jolloin korkeimmat byrokratian kompastuskivet tuli käytyä läpi, eikä tällä kertaa suurempia ongelmia ole lähdön suhteen ollut. Viisumin hakemiseenkin meni tarkalleen 20 minuuttia, eli noin kaksi kuukautta vähemmän kuin edellisellä kerralla. Konkarin lisää? Kuka tietää. Raha-asiat odotattivat itseään, tietenkin, pisimpään, mutta niistä selvittyä valmistaudutaan vain henkisesti koneen rullaamiseen kiitoradalle, ja rauhoittavaan suihkujettien hurinaan.

Asiaan. Tämän blogin tarkoituksena on dokumentoida aikaani Japanin maassa, kenties hieman sinivalkoisin silmin. Eräänlainen teemallinen matkapäiväkirja soveltuu niin omien muistojen tallettamiseen, kuin kohtaamistani haasteista kiinnostuneiden itsensä sivistämisen keitaaksi. Vahingosta viisastuneena valitsin tällä kertaa päiväkirjalleni (tai viikkojulkaisulleni, katsotaan nyt) teeman, josta jaksan arvon neideille kertoa - ruokakulttuuri. Olen empiiristen kokeilujeni perusteella päätynyt seuraavaan: maa on juuri niin hyvä kuin tarjoiltava ruoka. Mikä siis parempi vinkkeli kuin safkaloiden seuraaminen, ja samalla kuvallisten tarinoiden kertominen seikkailuistani. Blogini otsikon etymologiakin kertoo jo ristiretkeni päämäärästä.

Maailman parhaan katsudonin metsästys alkakoon.